Suur-Tukholman Keskustelu

Lähetä puheenvuorosi meille. Toimitus ratkaisee julkaisun viikon sisällä

Aihe

Kommenti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteistyön välttämättömyys

Olen asunut Ruotsissa noin 45 vuotta. Koko ajan olen ollut aktiivisesti mukana järjestöjen paikallisissa toiminnoissa. Erimuotoinen tiedotustyö, ilman palkkaa, on ollut tavallisin toimintamuotoni. Tapahtumien ja juhlien järjestely niin ikään on kuulunut tehtäviini. Kaikessa järjestötyössä olen kohdannut saman ongelman: Kuinka kerromme tapahtumasta tai jostain asiasta alueen ruotsinsuomalaisille?

Tämä on kaikkien järjestöjen ja koko yhteiskunnan ongelma. Jäsenille menevät järjestölehdet, lähiradio, julkiset radio- ja TV-lähetykset ovat kokeiltuja menetelmiä, mutta eivät ole riittäviä tai kaikkien ulottuvilla.

 

Uskon vieläkin Informaatioyhdistys Suur-Tukholman alkuperäiseen ideaan, että tehdään ja levitetään yhdessä muutamia kertoja vuodessa suurta ja hyvää lehteä. Olen tehnyt Suur-Tukholmaa noin 17 vuotta. Riittävää tukea ruotsinsuomalaisilta ei ole vain tullut.

Informaatioyhdistys Suur-Tukholma voi tulevaisuudessa vastata myös internetin avulla levitettävistä, vapaaehtoista TV ja radiolähetyksistä, lehden teon ja jaon lisäksi. Tuen tähän pyrkivää kehitystyötä, mutta satojen ruotsinsuomalaisten tukea tarvitaan, jotta nykyinenkin toiminta voisi jatkua. Toiminnan kehittäminen uudenlaiseksi tiedotuskanavaksi vaatii vielä enemmän. Tarvitsemme luoda laajan harrastuksen.

Meidän on vain ymmärrettävä, että tällaisen tiedotustyön luominen on suomen kielen ja ruotsinsuomalaisuuden kannalta välttämätöntä. Monen tullessa mukaan työstä tulee totta, kiinnostava ja hyvää.

Oiva Kilpeläinen 

Aloite Ulkosuomalaisparlamentin kokoukselle

Työ äänestysvilkkauden lisäämiseksi

 

Ulkosuomalaisten äänestäminen Suomen eduskuntavaaleissa on ollut heikkoa. Sama ilmiö esiintyy kaikkialla maailmassa, jos valitsijat näkevät vaalien olevan ilman merkitystä.

Italiassa ja Ranskassa on maan ulkopuolella asuvien äänioikeutettujen äänestäminen aivan toista suuruusluokkaa. Ulkomailla asuvat tietävät jo äänestäessään, että he valitsevat omasta vaalipiiristään edustajansa parlamenttiin, jolla on täysi päätäntövalta maan asioissa.

 

Ihmiset muuttavat lisääntyvässä määrin pois synnyinseudultaan. Maaseudut maitten sisällä ja kehitysmaat menettävät asukkaitaan. Euroopassa asuu kymmeniä miljoonia muista maista, laillisesti ja laittomasti muuttaneita. Myös laillisesti maahan muuttaneet joutuvat usein taloudellisesti ja sosiaalisesti heikoimpaan asemaan, usein jopa täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Muutto on siis yksilölle mahdollisuus, mutta myös vaara. On selviä merkkejä siitä, että myös yhteiskuntien rauhallinen demokraattinen kehitys on uhattu, ennen kaikkea toisen ja kolmannen maahanmuuttajapolven tyytymättömyyden vuoksi. Niin se maa josta lähdetään kuin se johon muutetaan, eivät ole soveltuneet uuteen tilanteeseen.

 

Tällainen tilanne ei tue rauhanomaista demokraatista kehitystä maissa ja Euroopan Unionissa. Maasta ja maahan muuttajat ja vähemmistöt on saatava mukaan kaiken tason demokraattiseen prosessiin. Vähemmistöjen ja siirtolaisten, sekä yleisesti heikko änestäminen Euroopan Parlamentin vaaleissa on selvä varoitus siitä, että yhteiskuntien demokraattinen järjestys voi horjua tulevaisuudessa. Euroopan Parlamentin vaaleissa ja kansallisissa vaaleissa on äänestysvilkkauden muutoksia seurattava. Suora Suomen tapainen henkilövaali antaa mahdollisuuden vähemmistöjen ja siirtolaisten äänille vaikuttaa oikeudenmukaisesti niin entisessä kuin uudessa kotimaassa ja Euroopan Unionissa.

 

Kun 15 - 25 prosenttia kansallisesta parlamentista valitaan Euroopan Parlamentin vaalien aikaan, yhtä pitkäksi ajaksi kuin Euroopan Parlamentti, lisätään Euroopan Parlamenttivaalien äänestäjien määrää. Kansallisten parlamenttien ja Euroopan Parlamentin työ myös harmonisoituu nykyistä paremmin. Niin äänestämisen lisäys kuin harmonisointi ovat tarpeellisia ja jopa välttämättömyyksiä. 

Silloin kun yhtä suuri osa Suomen Eduskunnasta valitaan ulkomailla asuvien äänioikeutettujen äänillä, kuin ne edustavat valitsijakuntaa, lisääntyy ulkomailla asuvien äänestäminen, ainakin silloin kun heillä on oma vaalipiiri ja vain he valitsevat siitä edustajat. Menetelmän levitessä muihin maihin demokratia lujittuu.

 

Informaatioyhdistys Suur-Tukholma ehdottaa, että Ulkosuomalaisparlamentti lähettää hyväksynnän jälkeen aloitteen Suomen valtiovallalle.

 

 

Matti Järnare, Seppo Isotalo ja Oiva Kilpeläinen

Puheenj.           v.puheenj.          Sihteeri